// // 6.10.2016

Pakettimatkailun myytti

Pakettimatkat ovat nuorelle karaistuneelle sukupolvelle vitsi. Kliseiset mielikuvat punaiseksi palaneesta perheestä ’I love Mallorca’ -paidat päällä ja kamerat kaulassa tinkimässä härmäläisellä englannilla turistibazaarilta tuliaisia. Aurinkomatkojen geneerinen hotelli ja vaivaannuttava maskottieläin on 90-luvun perua, aikaa jolloin Napakympin pääpalkinto oli kahden hengen pakettimatka Alanyaan. Mutta ajat muuttuvat ja niin myös ihmisten tottumukset sekä tarpeet.

Internetin, appien ja nopeiden hakukoneiden aikakaudella matka- ja majoitusjärjestelyjen tekemisestä on tullut paljon helpompaa ja halvempaa. Ja hyvä niin. On hienoa, että ihmiset löytävät uusia paikkoja ja tapoja reissata; syntyy uudenlaisia kohtaamisia ja palveluja. Matkustamisesta on kuitenkin tullut kilpavarustelu, jossa ylimpänä kastissa on kengännauhabudjetilla mahdollisimman extremeihin paikkoihin pyrkivä reppureissaaja ja alimpana all inclusive pakettimatkaaja. Mutta nyt reppureissaamisestakin on tullut trendi; massailmiö missä yksi backpacker toisensa jälkeen täyttävät samat hostellit ja ruokakojut, vaihtavat samoja matkatarinoita ja käyvät samoilla ekskursioilla. Thaimaalaisessa bungalowissa kalastajahousut päällä sienipirtelöä siemaileva reissaaja on itseasiassa vain päivitetty versio pakettimatkaajasta.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Postikorttihetki Kreikassa.

Ei miten, vaan miksi matkustaa

Kaikki jotka ovat elämänsä aikana törmänneet oppaan perässä kulkevaan turistilaumaan ovat varmasti naurahtaneet itsekseen, jotkut saattavat jopa halveksua tai kokea paremmuuden tunnetta. Miksi? Moni ehkä ajattelee, että pakettimatkaajat olisivat jotenkin avuttomia tai hölmöjä, ikään kuin heidät olisi huijattu kalliille ja lähtökohtaisesti huonolle matkalle. Jos olisin 70-vuotias eläkeläinen, joka ei ole koskaan poistunut Sysmästä tai puhu kieliä, niin varmaan menisinkin Tjäreborgilla. Tai kenties 4-tähden hotellin altaalla drinkkiä siemailevat vanhemmat saavat oikeasti nauttia lomastaan, kun lapset leikkivät tenava-kerhossa ja buffetissa on nakkeja.

Miksi mitata matkustamista rohkeudessa, rahassa tai vaikeusasteessa? Jokaisella on omat syynsä matkustaa ja mielestäni pääasia on, että ylipäätään lähtee ja hakee sitä mitä haluaa. Oli se sitten ilmastoidussa bussissa tai rätisevässä tuk-tukissa matkustamista, oppaan tai Lonely Planetin perässä kulkemista. Ei pidä siis poteroitua reissaamisen kliseisiin, vaan hyödyntää vaihtoehtojen kirjoa ja mahdollisuuksia. Esimerkiksi pakettimatkojakin on niin paljon erilaisia aina viinimatkoista surffileirille.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Erilaista kulmaa Ubudin marketissa.

Omatoimisuus pakettimatkalla

Itse olin nyt jo toistamiseen joogaretriitillä Kreikan upeassa saaristossa. Tyttöystäväni haluaa joogata ja minä valokuvata – siihen kun lisää vielä turkoosin meren, villin luonnon, fetaa & oliiveja ja paikallisen vieraanvaraisuuden niin asetelma oli täydellinen. Ensimmäisellä kerralla olin vähän skeptinen: mitä jos ohjelma onkin huono tai liian sitova, mitä jos ryhmä ei ole kiva ja hotelli hengetön jne. Huomasin kuitenkin pian, että valmiiksi tehty aikataulu ja järjestelyt soivat itseasiassa enemmän valinnan vapautta ja aikaa kuin rajoittivat tätä. Hotelli-, autovuokraus-, laiva yms. diilit olivat huomattavasti halvempia ja niitä pystyi halutessa helposti muuttamaan, tai olla kokonaan ottamatta. Joogaan ja muuhun ohjelmaan sai myös vapaaehtoisesti ja spontaanisti osallistua sen mukaan, miltä sinä päivänä tuntui. Ja ravintola- ynnä muut suositukset paikallisilta järjestäjätahoilta olivat sellaista sisäpiiritietoa mitä en olisi muuten itse löytänyt.

Päivät alkoivat aurinkoiselta kattoterassilta yhteisillä aamiaisilla, jotka olivat niin energisiä ja hauskoja, että saattoivat välillä venyä brunssiksi. Päivän mittaan tutkimme saarta, nautimme merestä ja paikallisesta ruuasta, välillä kahdestaan ja välillä muiden ryhmäläisten kanssa. Saarella oli niin paikallisia kuin kansainvälisiä turisteja, mutta paikan auttentisuudesta ja omatoimisuudesta johtuen ei tuntunut siltä, että olisimme pakettimatkalla. Kaikki sulautui kauniisti keskenään: paikalliset kalastajat ja mummot, trendikkäät kaupunkilaiset, lapsiperheet ja telttailevat opiskelijaporukat.

 

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Auringonlasku Kreikan merellä. 

Maailma linssin läpi

Olen reissannut paljon: nuhjuisesta Intialaisesta junasta, Singaporelaiseen kattohuoneistoon aina vapaaehtoistyön perässä Kathmanduun. Valokuvaus on minulle keino havainnoida ihmisiä heidän arjessaan ja taltioida ohikiitäviä tilanteita sekä tuntemuksia. Se auttaa minua pääsemään lähemmäksi erilaisia kulttuureita ja ymmärtämään niiden kauneutta sekä ristiriitoja. Kuvia ottaessa ja myöhemmin niitä katsoessa kohtaan usein niin omat kuin toisten ennakkoluulot. Se mitä päätämme nähdä tai rajata pois, miten esitämme ja tulkitsemme asiat kertoo paljon. Kuvaustilanteet synnyttävät myös oman dynamiikkansa: ihmisiä kuvatessa pyydän yleensä lupaa tai otan heihin muuten kontaktia. Tilannekuvat puolestaan syntyvät onnekkaan sattuman kautta tai tarkan tutkiskelun jälkeen.

Kuvani ovat nähtävillä: http://odedpeled.tumblr.com/

Kuten valokuvatessa, myös matkustamisessa on hyvä olla tietoinen ja kunnioittava paikalliskulttuuria ja tapoja kohtaan. Esimerkiksi jossain kulttuureissa silmiä ei saa kuvata, sillä uskotaan sen vievän sielun, kun taas joissakin paikoissa poseerataan palkkiota vastaan. Monissa maailman köyhemmissä kolkissa kallista kameraa kantava turisti on helppo ryöstön uhri, joten käytöstapojen lisäksi kannattaa harjoittaa myös tervettä maalaisjärkeä ja tilannetajua. Valokuvat kannattaa tallentaa säännöllisesti internettiin tai kopioida koneelle, sillä matkustusvakuutus korvaa kameran muttei menetettyjä muistoja. Matkalaturi, patterit yms. itsenäiset virtalähteet ovat erittäin suositeltavia sivistyksen ulkopuolelle reissaville, niin et kuluta koko kylän sähkövarantoa kameraasi tai missaa auringonnousua Balilla.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Kauneutta Vietnamin Sapassa. 

Matkusta tietoisesti ja turvallisesti

Riko negatiivinen mielikuva kömpelöstä kameraa kantavasta turistista ja ota selvää matkakohteestasi. Ulkoministeriön maakohtaisesta matkustustiedotteesta löytyy ajankohtaista tietoa vaikkapa turvallisuudesta ja poliittisesta tilanteesta, jota voi vielä täydentää internetissä pursuavilla blogeilla ja matkakertomuksilla. Ensikäden tieto ja parhaimmat vinkit tulevat lopulta paikallisilta asukkailta, matka- ja majoitusjärjestäjiltä sekä turistiviranomaisilta. Esimerkiksi liftaamista harvoin missään virallisesti suositellaan, mutta Kreikan pikkuruisella saarella teimme sitä jatkuvasti paikallisten tavoin.

Perus matkavakuutus kattaa perinteisesti tavalliset kaupunki- tai rantalomat, mutta erilaiset urheilu- ja extremelajit vaativat erillisen matkavakuutuksen. Pakettimatkoilla on se etu, että yleensä pakettiin kuuluvat aktiviteetit ja palvelut ovat vakuutettuja tai hyväksi testattuja. Turvallisuuden lisäksi myös eettisyys on tärkeää matkustamisessa. Itse pyrin valitsemaan paikallisia matkajärjestäjiä ja –palveluja sekä pien- ja perheyrityksiä, jotta raha jää maahan ja turismin vaikutukset tasaantuvat. Joogaretriittimme oli kreikkalaisen joogakoulun järjestämä, joka käytti paikallisen perheen omistamaa hotellia ja paikallisia opettajia ottamatta välistä rahaa. Sen lisäksi retriitin osallistumismaksusta 10% lahjoitettiin turvapaikkahakijoita auttavalle järjestölle ja tarjosi mahdollisuuden myös tehdä vapaaehtoistyötä heidän parissa.

Matkustaminen tekee maailmasta pienemmän ja paremman paikan. Lähde menee!

kuva6

The Look. Hoi An, Vietnam.

Kommentoi!