// // 15.12.2016

Inhoa ja ihmetystä Intiassa

kuva1

Lepohetki Mumbain markkinoilla

Intia on ihmeellinen paikka, niinkuin mainoksissa luvataan. Se on myös kaoottinen, meluisa ja likainen, niinkuin reissutarinoissa varoitetaan. On täysin totta, että ihmiset joko rakastavat tai vihaavat Intiaa. Ja tämä kuvastaakin hyvin monien kontrastien maata. Yksi maailman vanhimpia ja asutuimpia kulttuureita, mistä löytyy samaan aikaan sekä paratiisirantoja että likaisia slummeja, lohdutonta köyhyyttä sekä överiä ylellisyyttä. Tämä suodattaa jonkin verran vierailijoita, ja täällä tapaa enemmän avoimia ja tietoisia reissaajia kuin öykkäröiviä kaljaturisteja. Ne jotka palaavat Intiaan kerta toisensa jälkeen ovat osanneet nähdä hyvät ja hyväksyä huonot puolet, kun taas ne, jotka antavat ennakkoluulojen pelotella ja varjostaa kokemuksiaan jättävät tulematta.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Ruuhka-aika

Olen harmillisesti huomannut, että ensimmäinen asia joka tuodaan esiin Intiasta puhuttaessa on ripuli. Miksei sen sijaan hehkuteta Intialaisen keittiön syviä makuja ja valloittavia tuoksuja? Onhan Intia likainen monessa suhteessa: eläimet ja ihmiset elävät vieri vieren roskaisilla kaduilla, avoimet viemärit vuotavat ja vessat ovat alkeellisia. Mutta tämä ei automaattisesti tarkoita, että tulet kipeäksi. Hyvällä ennakkovalmistautumisella, henkilökohtaisella hygenialla ja terveellä maalaisjärjellä vältät pelätyn matkustajaripulin, tai niin sanotun ”Delhi bellyn”. Vastustuskykyä voi alkaa vahvistamaan maitohappobakteereilla vähän ennen reissua ja jatkaa niiden käyttöä läpi reissun. Ripulilääkkeitä tai vanhan koulukunnan hiilitabletteja on hyvä myös ostaa mukaan, mutta näitä ei oteta ennaltaehkäsevästi vaan vasta sitten jos ”paska tuuri” sattuu kohdalle ja edessä on esim. pitkä juna- tai bussimatka.

kuva3

Junassa toimii tarjoilu 24/7

Kohteessa kannattaa aina kysyä paikallisilta suosituksia tai valita mahdollisimman kiireinen ruokapaikka. Tämä yleensä kertoo siitä, että ruoka on paitsi eeppisen hyvää, myös tuoretta kovan menekin takia. Auringossa tai ruuhkaisen tien varrella paljaana seisovat ruuat joiden ympärillä pörrää hyönteisiä, ei luonnollisestikaan lupaa hyvää. Monet karttavat katukeittiöitä niiden ränsistyneen ulkonäön takia, mutta oman kokemukseni mukaan niiden ruoka on yleensä parempaa ja tuoreempaa kuin hienossa ravintolassa. Ja sitäpaitsi katukeittiössä näet suoraan miten ruokasi valmistetaan ja kaupanpäälle saat iloisia reaktioita paikallisilta. Juomien kuten mehujen kanssa kannattaa varmistaa, että he käyttävät pullotettua vettä ja jään kanssa on syytä olla varovainen vaikka mieli tekisikin kylmää juomaa.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Vesimies

Intiassa syödään (oikealla) kädellä, mikä voi ajatuksena tuntua hieman irstaalta mutta on itseasiassa hyvin aistikasta ja luonnollista. Siinä syntyy jotenkin niin fyysinen ja konkreettinen kosketus ruokaan. Kuten kaikissa lajeissa, tässäkin harjoitus tekee mestarin: nypi riisi ja kastike pieneksi keoksi, käyristä neljä sormea kauhaksi ja skuuppaa sillä ruokakeko suullesi, lopuksi työnnä ruoka peukalolla nassuun. Sitten voitkin arvioida kaverisi ilmeestä paljonko ruokaa on jäänyt suunpieliin tai tippunut rinnuksille. Melkein kaikissa paikoissa on käsienpesupaikka, mutta kannattaa silti kantaa mukana käsidefisiointiainetta. Toki myös ottimia on tarjolla; ne ja vesilasin reuna kannattaa pyyhkäistä servetillä ennen käyttöä, niin moni paikallinenkin tekee. Loppu onkin sitten onnesta kiinni, ja sen suhteen ei kannata olla yhtään sen enempää vainoharhainen kuin ABC:n tonnikalamajoneesi-voileivästäkään.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Pölyisiä päivänsäteitä juna-asemalla

Ruuan lisäksi yleisimmät ennakkoluulot Intiasta kohdistuvat paikallisiin: he huijaavat, tulevat liian lähelle jne. Paikoissa jossa turismi on pääelinkeino tulee aina olemaan kaupustelijoita ja jokunen onnenonkija. Suurin osa heistä on kuitenkin harmittomia ihmisiä, jotka yrittävät vaan tienata elantonsa, heidän tietämällä tavalla. Tinkiminen kuuluu vahvasti Intialaiseen kauppakulttuuriin, joten moninkertaisista ”turistihinnoista” on turha hiiltyä. Kohteliaisuus ja huumori ovat olleet ainakin minulle toimivimpia valuuttoja. Paikallisilta ja muilta reissaajilta kannattaa tiedustella etukäteen hintoja, niin tiedät mitä odottaa. Ja vaikka joskus päätyisitkin maksamaan vähän liikaa, niin käännä summa euroiksi ja mieti hetki kumpi teistä tarvitsee sen muutaman sentin enemmän.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Vuohikauppias

1,3 miljardin ihmisen maassa on ihan ymmärrettävää, että välillä tulee ahdasta. Intialaiset ovat tottuneet siihen, eivätkä meidän kahden metrin hajurakoon. Jos joku tulee liian lähelle tai tuijottaa häpeilemättä, se on yleensä aitoa uteliaisuutta eikä tahallista häirintää. Ja kyllähän mekin heitä tuijotetaan yhtälailla. Intialaiset eivät yleensä häiriinny kuvaamisesta, päinvastoin, he saattavat jopa pyytää sitä. Monesti he tulevat kadulla pyytämään yhteiskuvaa tai utelemaan kuulumisia, koska haluavat harjoitella englantia ja kaveerata ulkomaalaisen kanssa. Kaikesta voi kuitenkin ystävällisesti kieltäytyä, jos tuntee olonsa epämukavaksi. Ja etenkin naisten on oltava varovaisia liiallisen kaveerauksen suhteen, sillä Intialaisessa kulttuurissa tämä voidaan tulkita väärin. Ruuhkaisissa paikoissa kuten julkisissa kulkuneuvoissa, asemilla yms. naisille on yleensä varattu erillinen alue koska moni heistä ei kulttuurisyistä halua/voi istua miehen viereen.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Uteliaisuus on molemminpuolista

Kulttuurierot ruokkivat ennakkoluulojamme, vaikka ironisesti juuri ne tekevät matkustamisesta jännittävää ja mielenkiintoista. Meillä kaikilla on ennakkoluuloja, mutta annammeko niiden estää meitä tekemästä asioita vai kohtaammeko ne on ratkaisevaa. Mielestäni ennakkoluulot kertovat tietynlaisesta mielen laiskuudesta ja kapeakatseisuudesta: haluttomuudesta haastaa itseään ja kyvyttömyydestä hyväksyä muita näkökulmia. Tällainen asenne ei ole koskaan tuottanut hyvää. Intia on minulle yksi vahvimpia ja merkittävimpiä kokemuksia juuri siksi, että se on opettanut minua kyseenalaistamaan ennakkoluuloni, hyväksymään ja nöyrtymään asioiden edessä mitä ennen vierastin. Yksi paha ihminen sadasta hyvästä tai yksi vatsanväänne sadasta uskomattomasta ateriasta on mielestäni riskin arvoinen. Apu joka tulee ihmiseltä jolla ei ole mitään syytä auttaa, vieraanvaraisuus joka tulee ihmiseltä jolla ei ole mitään antaa ja tuntemattoman rehellinen hymy – nämä ovat asioita jotka haluan muistaa reissuiltani.

Namaste!

Oded Peled

—————

Helsinkiläinen DJ ja tapahtumatuottaja sekä intohimoinen valokuvaaja ja reissaaja

Lisää maailmankuvaa täältä: odedpeled.tumblr.com

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

#selfie #train

Kommentoi!